Wednesday, July 18, 2012

Tribuutti alkuperäiselle Herra Lordille

Vuosi oli 1984 ja vierailulla äitini serkun luokse sain kuulla jotain, joka muutti silloin 9-vuotiaan pojan musiikkimaun kertaheitolla. Serkun poika Harri soitti pikkunatiaiselle uunituoretta Deep Purplen comebacklevyä "Perfect Strangers". Aiemmin Duran Durania ja Dingoa diggailleena olin heti myyty uudesta, D-kirjaimella alkaneesta yhtyeestä. Meni vielä pitkä tovi, ennen kuin edes kuulin Purplen alkuaikojen jättihittejä ja muita sen ajan loistavia kappaleita, mutta se ei kuulu tähän.


Tuota c-kasettia, jolle äänitimme Purplen ensimmäisen yhteisen levytyksen 8 vuoteen, tuli kuunneltua todella paljon. Aika pian sain toisenkin kasetin, jolle oli äänitetty Kissin "Animalize" ja W.A.S.P.in debyytti. Seuraavaksi olikin vuorossa Twisted Sisterin "Stay Hungry" ja Dion "The Last in Line". Aika kovia hevilevyjä siis. Mutta tärkein oli - ja on edelleen - tuo Diipparien levy.

Levyhän alkaa hienolla urkuintrolla, jonka myötä homma lähtee mahtavasti käyntiin biisin Knockin' at Your Back Door ohjaamana. Hienoja heavy rock -kappaleita toinen toisensa perään, joukossa mm. nimikappale Perfect Strangers, jolla kuullaan yhtä kaikkien aikojen parasta rockmusiikin viisikkoa elämänsä vedossa ja yhtenä tärkeimmistä palasista oli urkuri Jon Lord, yhtyeen perustajajäsen.


Lord oli viettänyt Diipparien tauon Whitesnaken riveissä yhdessä Purplen vuosien 1974-76 vokalistin David Coverdalen kanssa, levyttäen kuusi studioalbumia, joukossa mm. "Lovehunter" ja "Slide it In". Erinomaisten levyjen sarja ei katkennut tähän paluulevyyn, kun Lord ja toinen perustajajäsen, rumpali Ian Paice päättivät pistää Purplen uudelleen kasaan. Heikompien levyjen aika oli vasta myöhemmin, kunnes bändi palautti jälleen itsensä kunnian tielle vuoden 1996 Purpendicularin myötä.

Viiksivallu Lord jätti bändin jo 10 vuotta sitten ja siirtyi eläkkeelle. Tuon eläkeajan Lord käytti soittelemalla keikkoja milloin parhaiten sopi ja levyttämällä kolme sooloalbumia mittavan soolotuotantonsa jatkoksi. Pakko myöntää, etteivät nuo soololevyt ole juurikaan kiinnostaneet enkä ole tainnut yhtäkään biisiä niiltä kuulla. Varmasti ihan hienoja tuotoksia, mutta itselle Lordin nerokkaat, velhomaiset Hammondin kautta suoritetut sävelmatot sekä Deep Purplen että Whitesnaken levyillä ovat ne, joita haluaa kuunnella yhä uudestaan, vaikka välillä taukoja luonnollisesti tuleekin.

Jon Lord menehtyi maanantaina 16.7.2012 keuhkoveritulppaan 71-vuoden ikäisenä. Vaikka äijän uusia juttuja ei ollutkaan tullut kuunneltua eikä nähtyä keikalla sitten vuoden 1999 Abandon-kiertueen, tulee ikävä. Onneksi voi kuunnella näitä mahtavia urkuriffejä, mitä Lord yhtyeelleen loi. Tästä katsomaan, olkaa hyvät!