Mark Lanegan -viikko

Sain ahaa-elämyksen ja päätin jakaa sen kaverieni kesken Facebookissa. Laitoin seitsemän päivän aikana FB-feediin seitsemän eri Mark Laneganin biisiä, kaikki eri kokoonpanojen kanssa levytettyjä. About ainakin. Tässä on tänne blogin puolelle yhteenveto kaikista.

1. Mark Lanegan & Isobel Campbell: Trouble (Sunday at Devil Dirt, 2008)

Skottiyhtye Belle & Sebastianin jäsenenä vuodet 1996-2002 ollut Isobel Campell päätyi yksiin Laneganin kanssa 2000-luvun alussa ja he ovat julkaisseet tähän mennessä 3 albumia ja yhden EP:n. Valitsin heiltä tämän kappaleen ihan vain siitä syystä, että tänään on sunnuntai ja tämä biisi löytyy kaksikon toiselta levyltä, Sunday at Devil Dirt. Ja myös siksi, että tämä oli kuvattu Tavastialla.

2. Queens of the Stone Age: Song for the Deaf (early version, 2001)

Tässä Mark Lanegan -viikon biisi 2/7: mukana rummuissa ei ollut vielä Dave Grohl, mutta ei haittaa. Lanegan on elementissään.

3. Mad Season: Black Book of Fear (Above, 1995)

Lanegan-viikon biisi 3/7: meinasin säästää Mad Seasonin myöhemmäksi, mutta muutinkin mieleni. Aikoinaan bändi jäi aika vähälle kuuntelulle (oli jotenkin liian masentavaa), mutta nyt viime aikoina on tullut kuunneltua paljonkin.

Lanegan oli mukana muutamalla biisillä, joista kaikki olisi voinut jakaa tässä. Ei mitään erityistä syytä, miksi lopulta valitsin tämän. Muuta kuin että loistava kappale.

4. Mark Lanegan: Riot in My House (The Blues Funeral, 2012)

Lanegan-viikon biisi 4/7. Sooloura on ollut mittava, itse pääsin mukaan oikeastaan vasta vuoden 2012 The Blues Funeralin myötä. Erinomainen platta, jota on tullut kuunneltua paljon. Valittu biisi on levyn menevämpää osastoa. Tutulta kuulostavan vinkukitaran on tiluttanut tietenkin Josh Homme.

5. Manna feat. Mark Lanegan: Wishing Well (Shackles, 2011)

Sooloartistina ja Kerkko Koskisen Kollektiivin jäsenenä tunnettu Manna on pikkuhiljaa saanut luotua itselleen kelpo maineen. Aiemminhan laulajatar tunnettiin lähinnä Smack- ja Atomirotta-kitaristi Harri "Rane Raitsikka" Jäntin sisarena ja HIM-kitaristi Linden ex-vaimona ja lapsen äitinä. Manna on julkaissut tähän mennessä neljä albumia ja tämä valittu kappale löytyy kolmoslevy Shacklesilta, jonka Manna kävi levyttämässä Los Angelesissa kuuluisan Alain Johannesin valvonnassa.

Johannes on ollut isossa roolissa mm. QOTSA:n ja Laneganin musiikin suhteen ja Mannan ollessa levytyspuuhissa, oli studiolla myös Lanegan valmistelemassa em. The Blues Funeralia. Äijät funtsivat tilannetta hetken ja laulava osapuoli oli sen jälkeen valmis lahjoittamaan nimensä ja möreän äänensä myös härmäläisen naisvokalistin levylle.

Wishing Well ei ole levyn paras raita, mutta silti erittäin kelvollinen. Sen verran Johannesin päällekäiset urakat vaikuttivat, että monen näistä Mannan levyn biiseistä voisi kuvitella olevan myös Laneganin levyllä.

Spotify: Manna - Wishing Well

6. Screaming Trees: Nearly Lost You (Sweet Oblivion, 1991)

Laneganin läpimurtoyhtye on heti seuraavana, kun luetellaan grungen Neljän Suuren (Alice In Chains, Nirvana, Pearl Jam, Soundgarden) jälkeen tulevia vaihtoehtorockin yhtyeitä, varsinkin Seattlesta tulevia sellaisia. Tämä biisi oli helppo valinta, vaikka tietenkin sen suurimman hitin nappaaminen onkin tylsä vaihtoehto. Mutta minkäs sille mahtaa, kun kyseessä on niin hyvä biisi. Ei tässä kuitenkaan puhuta mistään puhkisoitetusta Black Hole Sunista tai Smells Like Teen Spiritistä.

7. The Gutter Twins: We Have Met Before (Adorata EP, 2008)

Laneganin ja Afgan Whigsin vokalisti Greg Dullin muodostama The Gutter Twins on ollut tähän mennessä tyystin outo tapaus. Paljon siitä on lukenut ja kuullut, mutta koskaan en ole yhtään biisiä kuullut. Ennen tätä viikkoa. Olen varma, että monella on eriävä mielipide biisivalinnan suhteen, mutta pienen kuunteluhetken perusteella päädyin tähän.

Bubbling Under:

Muutamia muita Laneganin yhteistyökuvioita, joita olisi voinut nostaa tähän ovat mm. Soulsavers-yhtye, jonka kanssa Lanegan on tehnyt kaksi levyä (kahden muun levyn vokalistina on Depeche Moden laulusolisti David Gahan), Chelsea Wolfen kanssa duetoitu tymäkkä Flatlands, Trickyn, Massive Attackin ja Gorillazin kanssa yhteistyötä tehneen upeaäänisen Martina Topley-Birdin kanssa levytetyt biisit ja brittiläinen multi-instrumentalisti Duke Garwood.