Thursday, January 13, 2011

Diamond in the Rough

Löysin Social Distortionin vihdoin joitakin vuosia sitten, kun kaverit alkoivat jostain syystä kovasti hehkuttamaan bändiä. En ollut aiemmissa punkiin liittyvissä keskusteluissa bändiä hirveästi huomioinut, se jäi selkeästi aikalaistensa Bad Religionin varjoon. Varmaan osansa oli myös sillä, ettei vuonna 1996 ilmestynyt White Light, White Heat, White Trash osunut lainkaan paria vuotta aikaisemmin käynnistyneen uuspunkin menestyksen joukkoon. Siinä missä Epitaph-yhtiön pääbändi Bad Religion pääsi nauttimaan omien suojattiensa The Offspringin, Rancidin, Pennywisen ja NOFX:n rinnalla ennennäkemättömästä suosiosta, ei Social Distortionille osunut samanlaista saumaa. Levyn materiaali ei ilmeisesti ollut tarpeeksi vetävää nuorisoa ajatellen.


Platta jyräsi kuitenkin Billboardin listalla parhaimmillaan sijalle 27 ja on monen mielestä bändin paras levy. Omasta mielestä kyseinen kiekko on loistava, mutta ei kuitenkaan yhtyeen paras.

White Lightin jälkeen bändi julkaisi vielä livelevyn ennen kuin toinen jäljellä ollut perustajajäsen, kitaristi Dennis Danell kuolla kupsahti aivoverenvuotoon vuonna 2000. Laulaja-kitaristi ja bändin nokkamies Mike Ness julkaisi myös vuonna 1999 kaksi soololevyä, joissa paistoi läpi miehen vahva country- ja rockabillyhenkisyys. Toinen levyistä, Under the Influences, olikin coverlevy, jolla Ness versioi vanhoja countrysuosikkejaan.


Jo 1970-luvun lopulla perustettu bändi on muuntunut vuosien varrella ensimmäisen levyn peruspunkista juurevaksi perusrockiksi. Aikuistuminen on kuulunut jo kauan musiikissa eikä viisikymppiseltä Nessiltä voi muuta odottaakaan.

Social Distortion on käynyt härmässä keikalla vain kerran, vuoden 2008 Pitkä kuuma kesä –festareilla Helsingin Suvilahdessa. Liveveto ei ollut mitenkään maailmaamullistava kokemus, mutta silti fiilikset keikan aikana olivat katossa ja jälkitunnelmatkin ovat lämpimät. Vihdoinkin tuo loistava yhtye oli lauteilla ja pisteli menemään pimenevässä illassa.

Social Distortion Helsingissä 2009. Kuva: Elina Savander

Kuuleman mukaan Social Distortion esiintyisi tulevana kesänä Ruisrockissa, ainakin keikka-aikataulu viittaa siihen suuntaan bändin ollessa samoihin aikoihin Ruotsissa yhdessä mm. Mustaschin (kokoelma tulossa maaliskuussa), The Soundsin (uusi levy tulossa maaliskuussa) ja Kings of Leonin kanssa. Jos näin on, harmittaa vietävästi, koska Ruisrääkkiin en enää lähde. Olisi mahtavaa, jos joku ehtisi väliin ja buukkaisi lössin vaikkapa Nosturiin, vaikka en siitä paikasta niin välitäkään.

Social Distortion Helsingissä 2009. Kuva: Elina Savander 

Mike Nessin elämä on ollut rankka ja se kuuluu miehen musiikissa ja lyriikoissa. On oltu heroiinikoukussa ja vaikeuksissa poliisin kanssa. Isä pisti 15-vuotiaan Nessin pihalle ja kundi hengaili sen jälkeen Orange Countyn punkpiireissä niin rehvakkaasti, että hänen silloisesta kämpästään The Adolescents teki jopa biisin. Ukko on kuitenkin hienosti puskenut eteenpäin ja lopulta bändistä on tullut todella arvostettu ja pidetty ympäri maailman


Loppuun vielä mainio kuva skeittilaudasta (kuvassa oikealla), jonka Rosti (Vida Loca) maalasi vuoden 2008 Helsinki Ink –tatskamessuille sekä linkki uusimman Social Distortion –levyn (ilmestyy meisin nimipäivänä, ma 17.1.) arvosteluun: http://www.mtv3.fi/viihde/arvostelut/levyarvostelut.shtml/1255190


2 comments:

Elina said...

Mainio teksti ja kuvat! Pitää kuunnella sitä uutta levyä äänen kanssa, eilen oli niin hiljasella. En muuten yhtään ihmettele, jos aivan nuoret ei tästä musasta tykkää. Ihan aikuisten musiikkia eikä tarpeeksi poppeja kertosäkeitä! :) No, onpahan lapsilla syy kasvaa aikuiseksi. ;)

Lipsu said...

Hyvää matskua :)